Talviautoilua ja sen vierestä

Talvi alkaa tältä erää olla loppupuolella. Varmasti vielä muutama talvinen päivä tien päällä on edessä, mutta kyllä ne kesärenkaat saa kohta kaivaa kellarista. Tämä talvi on ollut yllättävän vaikea. Aluksi tuntui, ettei sitä talvea edes tule. Tuli kuitenkin ja olihan outo. Ensin tuli lunta joka toinen päivä 20 cm ja sitten kovat pakkaset pitkälle maaliskuuta.

Tien päällä juuri tuo kelien vaihtuminen sai aikaan yllättävän paljon ongelmia. Tietysti aina syytetään huonoa tienhoitoa, mutta totuus on se, ettei sitä vain pysty tietyissä olosuhteissa hoitamaan mitenkään kunnialla maaliin. Moni ihmettelee asiaa ilman, että ymmärtää tienhoidosta yhtään mitään tai edes vaivautuu ajattelemaan asiaa yhtään enempää. Itse olen liikkunut menneen talven lähes täysin pääkaupunkiseudulla. Tästä syystä en tässä ota mitenkään kantaa muun Suomen tilanteeseen, koska siitä minulla ei yksinkertaisesti ole tarpeeksi kokemusta juuri tämän talven osalta.

Lähes aina kun pääkaupunkiseudulla sataa lunta, ja onnettomuudet päätyvät uutisiin asti, alkaa sosiaalinen media täyttymään kommenteista, ettei hesalaiset osaa ajaa, kun tulee vähän lunta. Muualla Suomessa on normaalia, että lunta tulee, eikä tämä ole mikään liikennekaaos. Tämä sama laulu kuuluu joka talvi. Minun on nyt pakko paljastaa näille valittajille muutama pieni fakta, jotka selittävät hyvin suurelta osin tällaiset liikennekaaokset pääkaupunkiseudulla.

Jokainen auto säteilee aika paljon lämpöä. Renkaan pyöriminen tuottaa lämpöä tien pintaan. Kun autoja on hyvin paljon, ne myös tuottavat tätä lämpöä paljon. Risteysalueet ovat suurin ongelma. Siellä paikallaan odottavat autot lämmittävät satanutta lunta, joka sitten jäätyy. Seuraava auto tekee saman jne. Kierre on valmis. Liikennettä on niin paljon, että aurat eivät ehdi auraamaan, vaan lumi pakkautuu tien pintaan, ja sitten alkaa jäätyminen/ sulaminen. Hiekoitus ei auta, kun autot painavat hiekan lumen sekaan. Suuret liikennemäärät tekevät tienhoidosta yksinkertaisesti tehotonta. Tietysti senkin voi aina tehdä paremmin, mutta onko se enää kenenkään edun mukaista, jos aamuruuhkassa joka toinen auto on aura- tai hiekoitusauto?

Yksi suuri tekijä on myös teiden suuri määrä. Ei tarvitse kuin katsoa karttaa niin ymmärtää, kuinka järjetön määrä pääkaupunkiseudulla on suuria väyliä. Pelkästään pääväylien ja kehäteiden yhteenlaskettu pituus on yli 200 kilometriä, ja niissä liikkuu vuorokaudessa arviolta n. 400 000 – 500 000 ajoneuvoa.

Tässä vaiheessa on turha muistella 10 vuoden takaisia talvia. Liikennemäärät ovat kasvaneet jopa tässä ajassa uskomattoman paljon. Kuinka moni muistaa, että kehä 3:lla oli liikennevaloristeyksiä vielä vuonna 2008? Ja Tuusulanväylän risteyksessä vielä 2005. Ajatelkaa, jos ne olisivat vielä tänäkin päivänä.

Pääkaupunkiseudulla on myös raskasta liikennettä moninkertainen määrä, verrataan sitä mihin päin Suomea tahansa. Juuri nämä raskaat ajoneuvot ovat suurissa ongelmissa tällaisella jäätyneellä tienpinnalla ja varsinkin risteyksissä. Risteyksissä sutivat rekat saavat tienpinnan entistä liukkaammaksi, ja kierre on siltäkin osalta valmis. Ja ennen kuin kukaan vetää esiin rekkojen nastarenkaat, niin haluan sanoa EI. Kuvitelkaa mihin kuntoon meidän tiestö menee, mikäli kaikki rekat varustetaan nastarenkailla? Kuinka monta tuulilasia saisi vaihtaa talven aikana, kun irtoavat nastat lentävät?  Tietysti onnettomuusriski pienenisi, mutta toisaalta se pienenee myös sillä, että jokaisessa henkilöautossa täytyisi käyttää lumiketjuja läpi talven.  Onko se vain enää missään määrin järkevää suhteessa hyötyyn? Puheet rekkojen ”kesärenkaista” voi myös jättää ihan omaan arvoonsa. Miksi henkilöauton kitkarenkaat eivät ole myös ”kesärenkaat”? Ei niissäkään ole nastoja.

Hyvin moni puhuu tästäkin rengasasiasta ilman minkäänlaista kokemusta tai edes perehtymistä fysiikan lakeihin. Jokainen voi ajatella asian hyvin yksinkertaisesti. Otetaan yksi kuorma-auton rengas ja asetetaan se jään päälle kuviopuoli jäätä vasten. Sen jälkeen liikutetaan rengasta jään päällä. Liikkuu aika helposti. Kokeile sitten sama, kun rengasta painetaan jäätä vasten 2–3 henkilöauton painon verran. Henkilöautossa ei koskaan pääse kokeilemaan sitä, kuinka paljon paino tuo pitoa ja kitkaa. Normaalioloissa tämä kitka on rekoissa täysin riittävää ilman nastoja. Ne rekat, jotka eivät enää aja normaalioloissa, ovat ne nastat hankkineet jo vuosia sitten.

Onnettomuuksien uutisointi on myös hyvin erilaista pääkaupunkiseudulla. Yksi ojaan suistunut rekka voi estää kaiken liikenteen Suomen suurimmalle lentokentälle. Huittisten ja Forssan välillä ojaan suistunut rekka ei välttämättä ylitä uutiskynnystä. Onnettomuus Kehä 1:llä estää tuhansien ihmisten töihin pääsyn. Onnettomuus Lapualla estää kahvin hakemisen Shelliltä. Tällaisista syistä johtuen pääkaupunkiseudun onnettomuudet ovat lähes aina uutisissa ja ne huomataan. Onnettomuuksia sattuu joka puolella, me tiedämme vain ne, mitkä meille kerrotaan.

Loppujen lopuksi homma on aika yksinkertainen. Suuret liikennemäärät tuovat suuria ongelmia ilman, että kukaan on välttämättä yhtään sen huonompi tai parempi autoilija. Onko oikein verrata talviautoilun ongelmia pääkaupunkiseudun ja Sotkamon välillä? Miksi ei samalla verrata liikenteen ongelmia Pekingissä ja Parkanossa?