Lausunto katsastusuudistuksesta

Liikenne- ja viestintäministeriölle

Viite: Lausuntopyyntö luonnoksesta hallituksen esitykseksi ajoneuvolain ja ajoneuvojen
katsastustoiminnasta annetun lain muuttamisesta sekä luonnoksesta valtioneuvoston asetukseksi liikenteessä käytettävien ajoneuvojen liikennekelpoisuuden valvonnasta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta, LVM/1162/03/2016

Lausunto katsastuslainsäädännön muuttamisesta

Liikenneturva kiittää lausuntomahdollisuudesta.
Pakollinen määräaikaiskatsastus on raskas järjestelmä, jonka tehokkuutta ja
kohdentumista on syytäkin arvioida jatkuvasti. Ei ole mielekästä katsastaa uudehkoja, vähänajettuja ajoneuvoja, joiden hylkäysprosentit jäävät hyvin alhaisiksi.
Valtioneuvosto antoi viime vuoden lopulla (15.12.2016) periaatepäätöksen tieliikenteen turvallisuudesta. Periaatepäätöksen pitkän aikavälin visiona on, ettei kenenkään
tarvitse kuolla tai loukkaantua vakavasti liikenteessä. Yksi sen seitsemästä asiakokonai-suudesta on ”turvallisempia ajoneuvoja teille”: Ajoneuvojen katsastusvaatimuksia muute-taan siten, että katsastustoiminta painottuu liikenneturvallisuuden kannalta riskipitoisimpiin ajoneuvoihin.
Lausunnolla olevan esityksen perustelumuistiossa (VN:n asetus) todetaan, että
muutoksella olisi todennäköisesti jonkin verran vaikutuksia liikenneturvallisuutta
heikentävästi. Muistiossa arviona esitettiin, että muutos voisi johtaa vuosittain kolmeen lii-kennekuolemaan, kuuteen vakavaan vammautumiseen ja 80 muuhun loukkaantumiseen tieliikenneonnettomuuksissa. Liikenneturvan käsityksen mukaan ehdotuksessa on vakava ristiriita juuri julkaistun periaatepäätöksen kanssa.
Katsastusdirektiiviä toimeenpantaessa ja etenkin katsastusväliä harkittaessa on muis-tettava, että Suomessa ajoneuvot liikkuvat vaativissa olosuhteissa, mikä asettaa ajo-neuvotekniikan koville. Lisäksi pitkien etäisyyksien vuoksi osalla autoista
vuosittaiset kilometrimäärät ovat huomattavia.
Esimerkiksi jo nykyisessä ensimmäisessä katsastuksessa (3 vuoden jälkeen) on
kahdella automallilla keskimääräinen ajokilometrimäärä yli sataviisikymmentätuhatta ki-lometriä ja hylkäysprosentit välillä 15-20 % siitä huolimatta siitä, että kyse on
tunnetuista laatumerkeistä (MB, VW). Suurimmalla osalla automerkeistä ensikatsas-tuksessa keskimääräinen ajokilometrimäärä on välillä 45-75 tuhatta kilometriä, mikä
viittaa 15-25 tuhannen keskimääräiseen ajomäärään, ja näiden mallien hylkäysprosen-tit ovat 0-2 %:n tasolla. Vastaavasti seitsemännen vuoden katsastuksessa olleista au-toista vuonna 2015 enää kahdeksan automallia jäi alle viiden prosentin
hylkäysmäärän. (lähde A-katsastuksen tilastot).

Katsastusdirektiivi mahdollistaisi myös ajokilometrimäärien huomioon ottamisen
katsastustiheydessä sen jälkeen, kun ajoneuvolla on ajettu vähintään 160 tuhatta
kilometriä (artikla 5). Tämän mahdollisuuden soveltaminen parantaisi katsastamisen kohdentamista, koska selkeästi ajomäärä korreloi auton vikaantumisen kanssa,
mikä näkyy tilastoiduissa hylkäysprosenteissa.
Pakettiautoissa (N1-luokan ajoneuvot) ehdotettu muutos olisi jopa suurempi kuin
henkilöautoissa, kun ne siirtyisivät nykyisestä (3-1-1) -mallista henkilöautojen kanssa samaan (4-2-2-2-1-1) -malliin. Pakettiautojen käyttötarve on ehkä vielä kirjavampi kuin henkilöautojen, sillä niitä käytetään toisaalta suurien ajosuoritteiden liikenteeseen esi-merkiksi jakelu- ja tavarankuljetuksessa ja toisaalta tehtävissä, jossa

Lue lisää